Ohita valikko

Räkättirastas

Turdus pilaris

Syksyisin räkättirastas syö pihlajanmarjoja. Kuva Christer Hangelin.

Yleistä. Räkättirastas on kulttuurilintu, joka viihtyy ihmisen seuralaisena. Lajin pesimäkannat ovat olleet kasvussa viime vuosina.

  • Pituus 27 cm
  • Pesä puussa, halkopinossa, rakennuksessa yms.
  • Muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan
  • Ravintona madot, hyönteiset, kotilot, marjat

Elinympäristö. Räkättirastas pesii ihmisasutuksen tuntumassa kaupungissa ja maaseudulla kylien liepeillä. Yhtenäisiä ja laajoja metsäalueita räkättirastas karttaa. Räkättirastaan erityisessä suosiossa ovat pienet metsiköt kylien laiteilla ja kaupunkien puistot sekä kaupunkimetsiköt. Monille paikoille muodostuu suuria yhdyskuntia, joissa pesivien parien määrä pienellä alueella saattaa nousta 20-30 pariin. Räkättirastaat puolustavat tehokkaasti pesimäalueitaan vihollisilta kuten oravilta ja varislinnuilta. Tämän vuoksi useat pienet varpuslinnut hakeutuvat pesimään räkättirastasyhdyskuntien suojiin.

Esiintyminen Vaasassa. Räkättirastas on levinnyt tasaisesti rakennetuille alueille. Sisäsaariston metsäisillä saarilla pesii myös räkättirastaita. Lajista on tehty havaintoja, joiden mukaan pesimäkauden ensimmäinen pesintä tapahtuu toukokuussa yhdyskuntina ja toinen pesintä yksittäisparein saaristossa kesä-heinäkuussa. Vain osa pesimäkannasta pesii kaksi kertaa pesimäkauden aikana.